22.12.2018

Ensikosketukset Kuubaan - Author by Kimmo


Kaupoissa ei ole mitään. Ei ainakaan sellaista, jota kotona pitäisi itsestään selvyytenä, kuten voita, juustoja, jogurttia, maitoa, leikkeleitä jne. Niistä voi ostaa hyvällä tuurilla limpparia, olutta, vettä ja tietenkin rommia, jos juuri se tiski on auki, joka myy noita. Ei se auta, jos kahden metrin päässä tupakkakartonkista on myyjä, mutta kun se on vain sen toisen puolen myyjä ja tuo tupakan myyjä onkin jossain ihan muualla eli se osa kaupasta on tänään kiinni. Aivan järjettömän käsittämätöntä ja varmaan tuo on ollut Suomessakin joskus pula-aikana tuollaista. Joo, sämpylää muuten löytää leipomoista hintaa 1 cuc eli 1 euro kappale. Lidlistä samanlaisia saisi 6-7 kappaletta eurolla eli hieman kallista on nuo tuotteet turisteille. Paikalliset saavat ne lähes ilmaiseksi eli heidän omalla valuutallaan, joka on 1/25 osa cuc arvosta. Kauppoja ei todellakaan löydä helposti, koska useimmilla ei ole mitään kylttiä liikkeen ulkopuolella tai jotain muuta, josta sen voisi tunnistaa kaupaksi tai kioskiksi. Olutta tuli etsittyä kaksi päivää, kunnes tuli luovutettua ja pyydettyä bitaksin eli polkutaksin näyttämään paikan, josta sitä saisi. No, löytyihän se ja ihan 100 metrin päästä majapaikasta. Tuonkin ”kioskin” ohi oli tullut käveltyä jo useamman kerran, mutta ei siitä mikään paljastanut, että siitä jotain myydään. Polkutaksin kaveri tietenkin osasi hienosti huijata/ryöstää, sillä se sieppasi vaihtorahat nenän edestäni ja en siitä tietenkään meteliä jaksanut kehittää. Olin toki miettinyt, että pari cucia voi vaivanpalkkioksi opastuksesta antaa, mutta yli 8 ekeä oli ehkä liikaa, ois pitänyt Riitan olla mukana.  No, saipahan viikon palkan huijattua tietämättömältä turistilta. Niin, ne kaupat löytyy helpoiten sillä, että niiden edessä on yleensä jono.

Täällä slummin keskeltä löytää ”oikean” turistialueen. Ei tarvitse kulkea kuin 300-400 metriä, niin johan tulee siistille ja remontoidulle alueella, jossa on kahviloita, ravintoloita ja liikkeitä, jotka myyvät mm. sikareita ja rommia sekä kaikenlaista turistirihkamaa. Suurin osa on aika huijareita ja rahastajia eli mitään ei kannattaisi ostaa/tilata ennen kuin on selvittänyt hinnan etukäteen. Onneksi sieltä löytyi (sattumalta tietenkin) Capitolin läheltä ravintola nimeltään D’Next. Aivan loistava paikka, josta saa pastaa, pitsaa, hampurilaisia ja coctaileja ym. kohtuullisella hinnalla ja todella hyvällä palvelulla. Ilman tuota paikkaa tultaisiin varmaan näkemään nälkää… Onneksi ollaan löydetty myös pari hyvää mojito –paikkaa. hyvät vasikat onneks i voi elää juomallakin pari viikkoa lomalla ;)

Guantanamera ja salsa soi turistialueella joka kadun kulmassa. Aivan helvetin raivostuttavaa ja sitten kun soittajat ovat riittävästi hoilottaneet sitä korvan vieressä, niin alkaa tietenkin kolehdin keräys. Välillä on toki mukava kuunnella salsan rytmejä, mutta liika on liikaa ja lähes joka paikassa. Muutenkin tuo kolehtien pyytäminen alkaa käydä hermoille, sillä pyytäjiä löytyy ihan joka paikasta. Se on melkein sata varma, että pyyntö tulee, jos kaveri alkaa kyselemään mistä ollaan tultu ja mitä teette seuraavaksi jne.

On täällä myös paljon hyvää, mutta kuten Eppukin laulaa, niin aurinkokin paistaa, vaikkei sitä näe.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti