26.12.2018

Playas del Este – itäiset hiekkarannat author by Kimmo


Vietettiin yksi yö Meksikonlahden rannalla olevassa lomakohteessa, mikä sijaitsee Havannan itäpuolella. Jo ennen matkaa oltiin mietitty, että pitäisi käydä jossain muuallakin kuin olla kaksi viikkoa pelkästään Havannassa.  Ajateltiin tehdä kuten muissakin normikohteissa eli katsoa retkipaikkaa tarkemmin sitten paikanpäällä ja netin avulla. Bookingsin kautta löydettiin viimein Hotel Villa Bacuranoa –niminen majapaikka alle 20 km päästä nykyisestä casasta.Sen varaaminen piti tehdä Suomesta käsin, sillä bookings ei toimi Kuubassa.

Aamun menomatkalla oli tuuria, sillä siepattiin lennosta hyväkuntoinen taksi, josta löytyi jopa turvavyöt takaa. Onni oli täydellinen, sillä kuski, joka kutsui itseään super-Marioksi, puhui hyvää englantia. Maisemat muuttuivat heti maaseutumaiseksi, kun päästiin lahden toiselle puolelle meren alla kulkevan tunnelin jälkeen. Liikenne oli olematonta 4-6 kaistaisella moottoritiellä, joten matkalla pystyi hyvin keskittymään ”sademetsämaisemiin” ja meren rannan neuvostomaiseen rakennustyyliin. Ensin ajatteli, ettei noissa ränsistyneissä kolosseissa kukaan voi enää asua, mutta kyllähän niissä tietenkin asutaan. Rajakylä on luxus-asuinalue rakennusten kuntoon verrattuna. Kaikki on vaan niin suhteellista.  No, super-Mario sai meidät hienosti suhattua Bacuranoan hotellialueelle ja saatiin sovittua myös, että hänen kaverinsa tulee hakemaan meidät seuraavana päivänä takaisin Havannaan.

Respa oli tosi ystävällinen ja puhui hyvää englantia. Järjesti meille huoneen, vaikka sisäänkirjautuminen on virallisesti vasta klo 16 ja olimme liikkeellä jo klo 11 maissa. Hotellialue oli aidattu ja vartioitu, vaikka ei täällä muutenkaan ole tarvinnut pelätä turvallisuuden takia. Ehkä heidän päätehtävänä oli pitää paikalliset kerjääjät ja kauppiaat loitolla hotellialueelta, jotta turistit saavat olla rauhassa. Respa osasi myydä meille myös illaksi buffetin ja allasbaarissa esitettävän shown.

Hotellialueen majoitustilat olivat ”bungaloweja” eli yksikerroksisia rivitalon pätkiä, joissa jokaisessa huoneessa oli oma terassi ja merinäköala. Kannettiin tavarat huoneeseen, muttei sitä oltukaan siivottu edellisen asukkaan jäljiltä. Niinpä suunnattiin allasbaariin ja otettiin oluet. Hinta oli yhteensä 2,5 cuc = ekeä, mikä oli todella halpaa. Siinäpä sitä olutta nautiskeltiin auringon paistaessa uima-altaan vieressä. Ei mennyt pitkään, kun respan täti tuli paikalle kiikuttaen toisen huoneen avainta, jonka vakuutti olevan siivotun. Ennen kuin lähdettiin toiseen yritykseen, niin käväisin juuri hotellialueen ulkopuolella olevassa kaupassa hakemassa vettä ja tietenkin rommia. Tämä oli paras kauppa tähän mennessä, sillä sinne kauppaan pääsi ihan sisään ja osan tuotteista pystyi valikoimaan jopa hyllystä! Luxusta ja kaiken lisäksi halvempaa kuin Havannan kaupoissa.

Huone oli ankea ja haisi homeelle. Jos miettii bottom5 -listaa, niin tämä mahtuu siihen kirkkaasti. Mutta päätettiin tässä yksi yö viettää, kun hotellialue muuten vaikutti siistiltä ja oikein viihtyisältä. Lähes paraatiisi, sillä aallot löivät rantaan, nurmikot oli hyvin hoidettu, allasalue oli isohko ja ravintoloitakin löytyi. Niin kuin aina paratiisissa, niin pinnan alla löytyy sitten jotain mitä ei odottanutkaan. Tällä kertaa selvisi, ettei hotellilla ollut omaa hiekkarantaa, joten rannalle päästäkseen piti suunnistaa muutaman sadan metrin päässä olevalle yleiselle rannalle. Se oli juuri sellainen kuin voi kuvitella eli aaltojen heittämää roskaa ja kaupustelijoita/muita häiritsijöitä. Käytiin molemmat uimassa siitä huolimatta, koska oltiin niin päätetty ja se oli ainakin minulle yksi Kuuban must -jutuista. Vesi vaikutti puhtaalta, lämpimältä ja suolaiselta sekä aallot olivat sopivan korkeita uimiselle.

Uintikokemuksen jälkeen suunnistettiin hotellin ulkoaltaalle, sillä ranta ei todellakaan houkutellut auringonottoon tai viihtymään pidemmäksi aikaa. Hotellin altaan vesi oli yllättävän kylmää, mutta siihen tottui nopeasti.  Vietettiin mukava iltapäivä altaalla rentoutuen ja hieman aurinkoa ottaen.
 Buffet-illallinen alkoi klo 20. Huoneemme oli illallispaikan lähellä, joten seurattiin, kun porukkaa alkoi kertyä jonoksi asti aukiolon lähestyessä. Jännä, että hotellialueella ei oltu nähty oikein muita, mutta tuonne niitä sitten alkoi kerääntyä sankoin joukoin. Mentiin vasta jonon häivyttyä ja saatiin hienosti 2-hengen pöytä. Buffet vaikutti valtaisalta, sillä tarjoiltavaa oli ”joka paikassa”. Monenlaisia alkuruokia, juustoja, kinkkuja, hedelmiä, jälkiruokia, salaattia, lämmintä ruokaa, juomia ym.  Aivan kuin olisi ollut ruotsinlaivalla, mutta kuubalaisella vivahteella. Hain erilaisia alkuruokia 3-4 kertaa ennen pääruokaa, joka oli taas yksi ei-niin-miellyttävä-ateriakokemus. Liha oli paistettu niin ylikypsäksi, että pahaa teki ja ilman punaviiniä sitä ei alas olisi saanut. Mutta lautasille ei jätetty mitään toisin kuin nämä kuubalaiset, jotka hakivat aivan valtavia annoksia ja jättivät sitten noin puolet syömättä. Osalta jäi jopa tilatut viinitkin juomatta! Aikamoisia possuja. No, minulle löytyi buffetista riittävästi syötävää ja Riitta keskittyi lähinnä punaviinin makuihin. Buffet oli maksanut 20 cuc/henkilö, joten eiköhän sitä sen edestä nautittukin.

Illan show:n piti alkaa viimeistään puoli yksitoista. Me oltiin tietenkin hyvissä ajoin varaamassa sopivia paikkoja ulkoallasalueelta. Cubalibret (tänään ei baarista saanut mojitoja syystä, joka jäi epäselväksi) upposi yksi toisensa jälkeen ja show:ta ei näkynyt eikä kuulunut. Paitsi, että kyllähän se kaiuttimesta tuleva musiikki kuului aivan sairaan kovaa. Näillä täytyy olla kuulovaurioita, kun ne pystyvät soittamaan musiikkia noin kovaa. Yö alkoi viiletä ja meitä paleli, sillä oltiin lähdetty hotelliin kevyesti pakaten muutaman repun turvin ja sinne ei tietenkään ollut mahtunut mukaan mitään pikee-paitaa lämpimämpää pitkistä housuista puhumattakaan. Lähes parin tunnin odottelun jälkeen tanssi ja laulu –show viimein alkoi. Seurailtiin sitä jonkin aikaa, mutta kylmyys ja uni alkoi vaivata liikaa, joten päätettiin vetäytyä kesken kaiken huoneeseen. Kyllä musiikki kuului sinnekin asti ihan riittävästi.

Yöllä/aamulla alkoi mahakivut ja vessa oli kovassa käytössä. Kaikesta huolimatta suunnattiin aamulla aamiaiselle, sillä se kuului huoneen hintaan ja eihän sitä ”raaskinut” jättää väliin. Aamiainen muistutti illan buffetia, mutta pienemmässä mittakaavassa. Omeletin-paistaja teki meillä juusto-paprika omeletin, mikä olisi kaivannut ainakin suolaa ja pippuria. Hyvin se silti maistui jonkinlaisen leivän ja voin kanssa.

No, ei aamiainen tietenkään vatsoille hyvää tehnyt, joten seuraavat tunnit olivat aika ”tuskaisia”. Jaksettiin kuitenkin käydä vielä kaupassa hakemassa litran rommipullo varuilta, kun tuntui, ettei muista lääkkeistä ole niin hyötyä. Siivoojat tulivat ajamaan pois huoneesta jo puoli yksitoista, mutta onneksi oltiin jo saatu pakattua ja valmiina lähtöön. Lähdettiin menee ja toinen siivooja juoksi perään tullen selittämään jotain Kuuban espanjalla. Ei kyllä yksikään sana ollut tuttu ja kun se tajusi, ettei meillä ole aavistustakaan mitä hän selittelee, niin viimein se luovutti. Mietiskeltiin respaan kävellessä, että mikähän sillä siivoojalla oikein oli mielessä, kunnes hoksattiin, etteihän me muistettu jättää siivousrahaa. No, olisi pyytänyt selvällä suomen kielellä tai ainakin ojentanut kerjäävän käden, niin olisi ehkä tehonnut. Ei niitä kuitenkaan enää lähdetty kiikuttamaan, kun sen verran vatsatauti otti voimille ja toisaalta hieman ärsytti, että tulivat ajamaan meidät pois, vaikka huoneen piti saada pitää aina puolenpäivään saakka.

Heitettiin avain respaan. Super-Marion kaveri eli taksi oli odottamassa portin ulkopuolella aivan kuten Marion kanssa oltiin sovittu. Tää kaveri ei kuitenkaan osannut pätkääkään englantia ja sillä oli vaikeuksia ymmärtää, mikä meidän casan osoite on. Hypättiin kyytiin ja suhari löysi oikean paikan, kun oli yhdessä risteyksessä kysynyt poliisilta apua osoiteongelmaan. Suorinta tietä mentiin ja päästiin viimein casaamme lepäämään.

Reissu Playas del Esteen oli pienistä hankaluuksista ja etenkin mahaongelmista huolimatta positiivinen kokemus. Kannatti käydä. Ja pääsi uimaan J.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti